Aistit ja syöminen - osa 1: näkö, haju, tunto

Mikä merkitys aisteilla?

Syöminen on kokonaisvaltainen tapahtuma ja siihen osallistuvat kaikki aistimme. Oletko pysähtynyt miettimään, millainen merkitys aisteilla on syömiseen? Miten ne vaikuttavat ruokahaluun?

Näkö

Usein ensimmäinen ärsyke syömiseen ryhtymiselle tulee näköaistin kautta. Näemme houkuttelevan ruoan kaupassa, kahvilassa tai vaikkapa televisiossa, ja alamme haluta ruokaa tai juuri kyseistä ruokaa. Mitä houkuttelevamman näköinen annos on, sitä voimakkaammin haluamme maistaa sitä. Kauniisti katettu annos voi houkutella syömään silloinkin, kun ruokahalun kanssa on haasteita.

Haju

Jokaiselle, joka on ollut nuhassa, on varmasti tuttua hajuaistin merkitys syömiselle. Tukkoisella nenällä kaikki ruoka maistuu yksinkertaisesti vähemmän tai ei miltään. Toisaalta ihanan, uunituoreen leivonnaisen aromit saavat meidät haluamaan kyseistä tuotetta.

Iso osa ruoan aistimisesta perustuu juuri hajuaistiin. Hajuaisti vaikuttaa vahvasti myös makumuistojen mieleen palauttamiseen sekä syötävän tuotteen erottamiseen pilaantuneesta tai muutoin syömäkelvottomasta.

Tunto

Suutuntuma voi olla merkittävä tekijä ruoan maistuvuudessa. Tämä on erityisen tuttua lapsiperheissä, mutta se vaikuttaa myös meihin aikuisiin. Joskus emme osaa määritellä, miksi jokin ruoka ei miellytä, ja saatamme erehtyä luulemaan syyn olevan "paha" maku, vaikka todellisuudessa syy voi piillä suutuntumassa.

Meillä saattaa myös olla opittuja ennakkokäsityksiä suutuntumasta, ja arvioimme sitä myös näkö- ja hajuaistin perusteella. Tuntuma voi toisinaan yllättää ennakko-odotuksemme.