Jälleen viime aikoina on useampaan otteeseen tullut keskusteluun asiakastyössä ravitsemussuositukset ja tutkimusnäyttö vs. kovaääniset mielipiteet. Tämä teema nostaa päätään aika ajoin ja some-aikakaudella monenlaiset mielipiteet saavat nopeasti valtavaa näkyvyyttä. Mitä räväkämpi sanoma, sen nopeammin se leviää.
Ruokasuhdekorteissa nostetaan esiin ruokaan liittyvät tilat ja välineet.
Lautasmalli ohjaa terveyttä edistävää eri ruoka-aineiden jakaumaa lautasella erityisesti pääaterioilla. Lautasmalli on hyvä ohjenuora myös päivän pienemmillä aterioilla, jotta ne olisivat tarpeeksi monipuolisesti koottu.
Ravitsemussuositukset kannustavat syömään vihanneksia, marjoja ja hedelmiä 500-800 g/vrk, palkokasveja vähintään 50-100 g/vrk, pähkinöitä 2-3 rkl/vrk sekä täysjyväviljaa vähintään 90 g/vrk. Tavoitteeksi voi ottaa myös syödä vähintään 30 erilaista vihannesta, marjaa, hedelmää, viljaa, palkokasvia, pähkinää ja siementä viikossa.
Aika. Se tuntuu aina olevan kortilla. Arjen hulinat, työt, omat ja perheen muiden jäsenten menot, harrastukset ja vapaa-ehtoistoiminnat, vievät niin ajan kuin voimavarat.
Asiantuntijan tiivis tuki muutosprosessissa lisää muutoksen onnistumisen todennäköisyyttä. Yksi tapaaminen asiantuntijan kanssa antaa alkusysäyksen muutokselle, mutta seurantatapaamiset ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä. Tässä muutamia näkökulmia aiheeseen:
Oletko koskaan pysähtynyt miettimään oman nälän tai kylläisyyden tasoa? Jos et, se voi olla hyvä harjoitus. Arvioi säännöllisesti asteikolla 0-10 miten nälkäinen olet ennen ateriaa ja miten kylläinen olosi on aterian jälkeen. Opi tunnistamaan erilaisia nälän ja kylläisyyden tasoja, ja mieti missä kohtaa tunnet olosi hyväksi.
Anu Tevanlinna nostaa esille termin "hällävälismi" kirjassaan Vaa`asta vapaa. Mitä ajatuksia se meissä herättää...
Lapsi rakentaa käsitystä itsestään ruokailijana erityisesti vanhempien ja muiden hoivaajien sanojen ja reaktioiden kautta. Pitikö sinulle tuputtaa ruokaa tai hoputtaa ruokapöydässä? Saitko kommentteja nirsoudestasi tai hyvästä ruokahalusta?
